turkissa turkissa aijaijaijaaa

Tänään oli vapaapäivä. Kävin koululla palauttamassa mun suomi-norja-suomisanakirjan, koska se oli ollu mulla jo vähän liian kauan. Siitä oli aika paljon hyötyä, kun esimerkiksi luki lehteä, joten nyt vähän ärsyttää aina, kun tahtoo tietää jonkun sanan, mutta pitää vaan jatkaa elämää ilman, että saa tietää sitä.

Löysin yhet täydelliset kesähousut, kun kiertelin kävelykadulla, mikä on tän kaupungin sydän, mutta mun kruunut loppu kesken, joten pitää mennä ostamaan ne ehkä perjantaina pankkiautomaatin jälkeen. Se automaatti on yks ainoista, joka puhuu mulle täällä suomea, mikä tekee mut aina iloiseksi.

Lounaan jälkeen turkkilaiset tytöt tuli mun kanssa alas kävelykadulle näyttämään mulle yhen kaupan, jota en löytäny aikasemmin vaikka kuinka yritin ettiä, koska etin väärästä paikasta. Siellä pitää käydä huomenna, kun se on auki.

Hassua, miten Turkki on levittäytyny ihan kaikkialle. Täällä on sellanen turkkilainen kebabkahvila-ravintola, johon tytöt vei mut tänään. Kun se meni kiinni se täytty yhtäkkiä niin monella turkkilaisella. En mä ymmärtäny mitään. Tuntu hetken, kun olis ollu turkissa. Yks väitti, että turkin kieli kuuluu samaan sukuun, ku Unkari ja Suomi. En tiiä kuuluuko, mutta se kuulostaa oudolta. Sitten ne kaikki meni yhdessä johonkin taloon ja me mentiin kotiin. Nyttenkin täällä kellarissa kaks turkkilaista luukuttaa jotain turkkimusiikkia täysillä.

Oli se kiva, kun kesä oli tulossa, mutta nyt tarttis kenkien sijasta luistimet.