Mä olen hengissä vielä

Äiti ei tykkää, kun kiroilen. mut se ei tiedäkkään kuinka vähän olen kiroillut täälä...

Sorge ny mut hotelli hommas uuden netin ja se ei nyt toimi mulla. en voi kirjottaa (olen kirjastossa) ja nyt on kiire postiin ennen kun menee kiinni.

Ruiskukka

Okei, noi unkarilaiset tytöt on viel enemmän pimahtaneita ku luulin. Ne on raahannu niiden sängyt ulos niiden huoneesta, et niillä olis enemmän tilaa pakata. En pääse ees vessaan ku ne sängyt on sen oven edessä kasassa. Sen lisäks ne kuuntelee maailman kamalimpii unkarilaisii iskelmärallatuksii, varmaan fiilistelee kotiinlähtöö.

Tänään käytiin kattomassa keuhkovaivasen hammaslääkärin talokokoelmaa. Se on keränny taloja tonne yhelle kukkulalle. Portit oli kiinni eikä haluttu maksaa sisään, nii Ercci päätti sit et meidän pitää rämpii sinne metsän läpi. Ja oon varma et siel oli ansoja siel metsässä. Siellä oli myös kilipukkeja aitauksessa. Se aitaus oli kyl aika turha koska ne söi sitä aitausta ja pysty pomppii siit yli.

Nyt ku Eki on illan töis mä voin kattoo kirjastost lainaamiani leffoja. Lainasin sellasii mitä kaikki muut paitsi mä on nähny. Niit on 5. Ehkä en kuitenkaa ehdi kattoo niit kaikkii.

Kirjotan nyt varmaa tänne Ercin blogiin vikaa kertaa, koska huomenna lähetään Osloilemaan. Sankarin työt loppuu 16 ja meidän bussi lähtee 16:45 uups oho. No mut jeeaaaa Oslo on jees.

Rakastan Norjan suojatiekylttiukkoja, niillä on hattu.

Katasi

Omena

Ootan Erccii töistä. Sit meidän pitäs lähtee ulos. Tääl talos ei oo nyt ketään ku Santa lähti ja unkarilaiset on myös töissä. Omena on hyvää.

Kun tänä aamuna heräsin Ercin ja Santan pienestä kahden hengen huoneesta, mun kanssa nukku 4 muuta tyyppii. Meit oli (järjestyksessä, koko huone oli yhtä sänkyä) Ercci, mä, joku norjalainen spiidi joka kyl osottautu ihan mukavaks, latvialainen Santan kaveri Jana (jonka housut oli kadonnu) ja Santa. Santa pakkaili koko päivän mut jälkeensä seinille kuvii itestään et Ercci ei unohda sitä. Yritin kysyy Ekilt mitä olin missannu eilen mut se ei tahtonu muistaa.

Kun oltiin aamiaistettu ja valitettu päänsärystä tarpeeks, lähdettiin Ercin kanssa alas keskustaan. Se on aika hauskaa ku nää sanoo et "We are going down" ku ne menee keskustaa. Kierrettiin ostoskadulla ja hypisteltiin lonkkarikaupoissa lonkkareita. Mul on tosi ikävä Kokkolaa koska tääl olis mahtimäkiä. Piti ottaa Kokkola ja Tesmo mukaan mut kuinkas sitten kävikään..

Ostettiin kaikkee kivaa BikBokista mmm. Ja sit ostin ne bikinit. Käytiin kahvilas jonka nimi oli oliivi tai jotain sellasta. Nää tyypit syö oikeesti ruuaks oliiveja. Ku hain valmisruokahyllystä itelleni salaattii kaupas siel oli myös bokseja joissa oli oliiveja. Ihan miten vaan. Mua myös kammottaa se et tääl on suklaapatukka jonka nimi on Kvikk Luncsj (tms) se siis meinaa nopeeta lounasta :S

Ku Ekin piti lähtee duunii jäin viel pyörimään tonne suunnistin Strandtorgetille joka siis on kauppakeskus IHAN alhaalla. Löysin sinne ihan hyvin. AA löysin sielt maailman makeimman pyjaman. Siin oli traktoreita ja koktail-laseja. Ja siihen kuulu sellane unilakki vai mikskä sitä sanotaa... Mut se oli liian tyyris bugger. Ku olin kuolla nälkään lähin suunnistamaan takaisin ylös. Kun pääsin Casa Rosaan joka siis on tää valkonen talo jossa nää leonardot asuu olin ihan dead after all that climbing.

Katoin maailman parast tietovisaa telkkarist! Sen nimi oli Kann du teksten ja siin piti osaa laulun sanoja. Se oli Biisikärpäsen ja Haluatko Miljonääriksin sekotus. Siis ihan paras. Siin oli kans maailman parhaat tummaihoset norjalaiset juontajat jotka joras ainaku joku laulo. Propsit sille joka jaksaa lukee tätä mun selitystä.

K

PS. Kielipoliisit, nenänne on keltainen.
PPS. Kuvii tulee ku Eki tulee ja pistää netin tohon toiseen koneeseen, en osaa laittaa sitä koska se puhuu norjaa se kone.

Sujuvaa norjaa

Kommellusrikkaan matkan jälkeen pääsin keskiviikkoyönä Lillehammeriin, tää on yks mäki koko kaupunki, ylhäällä hyppytorni ja alhaalla ostoskeskus. Hotelli on tietenki siel ylempänä.

Eile (to) oltiin mäkihyppytornilla. Tää koko kaupunki on tyyliin rakennettu vuoden 94 talviolympialaisia varten. Meiltä meni ehkä 3h kiivetä ylös mäkihyppytornin huipulle. Pidettiin tasanteilla sellasii puolentunnin tupluureja. Siellä oli mäkihyppääjiä harjottelemassa mikä oli ihan makeeta. Takastulomatkalla etittiin joelta isoin vesiputous. Haluisin mennä sinne uimaan, Ercci ei ollu ihan yhtä innokas ku mä. Ostin tänään (pe) jopa paikallisesta vaatekauppaketju Cubuksesta bikinit sitä varten!! Ercci ei oo muuten tottunu siihen et sitä sanotaan tääl Erciks mikä on aika hauskaa. Me vaan pulistaan suomee yhes ja kaikki kämppikset on ihan ihmeissää.

Nää on kehittäny tääl oman kielen. Se on niinku englantia mut verbejä ei kuulu taivuttaa ja sanajärjestys on ihan päin prinkkalaa. Ne luulee et mä en osaa enkkuu kunnol ku taivutan verbit ja sanat on oikees järjestykses.

Kerättiin kans kukkia Santalle jonka läksiäiset oli illalla. Tääl oli jotai kavereita juhlimassa sen läksiäisiä. Menin salaa aikasin nukkumaan.

Ilmiöitä:

Norjalaiset tytöt on kaikki ihan saman näkösiä, mielettömän ruskettuneita, vaaleet farkut, valkonen t-paita ja tummanvihree takki. Blondit hiukset on ponnaril ja otsal on ranskalainen letti. Suomalaisil on opittavaa norjalaisilt tytöiltä, nää on nimittäin tajunnu et ei tarvii olla mielettömän laiha näyttääkseen nätiltä.

Pojat nyt on paremman näkösii ku suomalaiset niinku aina ulkomailla. Näil on muodis viikset, ehkä joka toisella on. Nää myös pukeutuu (todella) paljon paremmin ku suomalaiset tylsimykset. Mikä parasta nää ymmärtää hattujen (<3) päälle!!!

Oslossa oli kerjäläisii. En toisaalt nähny yhtäkää agressiivista romanikerjäläistä niinku Helsingissä on (ne on agressiivisia kerran yks haukkas Jupin Subway-patongista). Kerjäläiset oli paikallisia kodittomia nistejä luulisin.

Jokaisessa levykaupassa soi euroviisuvoittaja viulisti-Alexanderin uus levy.

Lentokentältä alkaen kaikki norjalaiset puhuu mulle norjaa. Vaikka alotan keskustelun englanniks. Kummallista. Tavallisesti vastaan epäselvällä ruotsilla. Sillon ne tajuu.

Kata

PS. Kielipoliisit haistakaa voikukka.

Illan biisi:
http://www.youtube.com/watch?v=US2f5e07RLY

portaikko

Tutustuttiin vähän lisää kaupunkiin, käytiin Kristianstenin linnoituksessa, mistä puolustauduttiin ruotsalaisia vastaan 1718. Se muistutti vähän suomenlinnaa. Jo näytti myös sen lempi paikan Trondheimissä, mikä oli aika erikoinen lempipaikaksi. Se oli iso harmaa kiviportaikko.

Muutettiin Jo:n luokse sen isältä.

polkupyörähissi

Jo on ehkä paras opas ikinä. Se tietää historiasta ihan hirvittävän paljon. Se näytti kaiken Nidaroksen tuomiokirkosta Trampe-polkupyörähissiin ja vallattuihin taloihin ja tiesti kaikista kaiken yksityiskohtia myöten.

Tää kaupunki on niin kaunis. Näitä ihania värikkäitä puutaloja joka paikassa, niinkun Lillehammerissakin. Erityisesti ihastuin niihin isoihin puutaloihin, jotka on rakennettu puoliksi veden päälle.

Kaikkialla Norjassa oli tänään musikkens dag, eli myös Trondheimissä oli isot musiikkijuhlat. Siellä oli kuusi lavaa, missä oli kaikissa koko päivän musiikkia laidasta laitaan.



Mentiin Jo:n kaverille tekemään päivällistä ja oltiin siellä, kunnes lähdettiin yhteen isoon venevajaan, missä on reggae-klubi aina, kun on päiviä, niinkuin tämä. Siellä oli tosi mahtavaa porukkaa ja koko paikka oli tosi hieno. Tanssittiin koko yö eikä täällä pohjoisessa tule ollenkaan enää pimeetä, niin ei sitten tarvinnut mennä edes nukkumaan, vaan mentiin jatkoille sille kaverille, mutta ensin mentiin yhteen niistä vallatuista taloista, jossa ihmiset saa olla yllättävän rauhassa ja vapaasti poliiseilta. Ne ihmiset oli oikeestaan ottanut sen koko kadun omakseen, siellä oli muunmuassa tosi iso otamitähaluat-kirpputori ja kaikkia ihmeellisiä hippikauppoja.

Viikinkikaupunki

07.30 Jo tuli hakemaan sen isän asunnolle ja meni ite töihin. Nukuin pari tuntia ja menin shoppailemaan ja kävelemään ympäri kaupunkia. Lillehammerissa on harvoin tuulista, paitsi pari päivää sitten meidän talon edestä katkesi puu yhden tosi ison auton päälle tuulen takia. Trondheimissa tuuli vielä paljon enemmän, kun Helsingissä. Ainoa huono puoli, minkä olen todennut tästä kaupungista. Sen lisäksi, että kaikki baarit sulkeutuu jo 02.00.

Illalla juhlittiin Jo:n kaveria, joka valmistui opettajaksi.

Trondheim

Oon asunut niin kauan Lillehammerissa, näkemättä mitään muuta Norjasta. Tuntuu, kun asuisi jossain laatikossa, jonka seinät on vuoria. Et tiedä yhtään mitä niiden takana on. Siispä soitin mamalle, että ostaa mulle lipun seuraavaan bussiin, joka menee Trondheimiin, ennen kun alkaa ahditaa liikaa tämä pikkukylä. Trondheim on Norjan 3. suurin kaupunki, ensimmäinen pääkaupunki.

Juotiin viiniä ja cacao-likööriä Santan ja Janan kanssa kunnes mun bussi lähti 01.40. Olin suunnitellut nukkuvani koko matkan, mutta se ei ollut mahdollista lihavan miehen vieressä joka kuorsasi. Eikä, koska ulkona oli niin valoisaa ja kauheesti nähtävää ja vuorilla oli paljon lunta ja sisällä kylmä.

Läksiäiset 3.6

Ihminen, joka on vaikuttanut varmaan toisiksi eniten, heti itteni jälkeen siihen, että mun vaihto on ollut paras mahdollinen on Carl. Se lähtee huomenna Kreetalle töihin 3kk, joten tänään oli viimenen ilta, kun juhlitaan Carlin luona.

Myös Truls muuttaa aamulla takas kotiin lähelle Osloa, joten oli kahdet läksiäiset. Se on niin haikeeta aina jättää joku asia tai ihminen viimeistä kertaa. Nää jäähyväiset on vasta alkua.

Keep burning (2.6)

Personalfest












Muistutusjuhla siitä, että me ollaan kaikki kuitenkin vaan ihmisiä.

Robin

Meillä on kissa nyt. Sen nimi on Robin. Nyt kutittaa ja aivastuttaa, mutta se on sulonen.

trampoliini

Neliapiloiden jälkeen datattiin aamupalaan asti, koska herääminen olisi ollut liian vaikeaa, jos oltaisiin menty nukkumaan. Aamupalan jälkeen mentiin pihalle pariksi tuntia. Yritin nukkua varjossa, mutta heräsin aina siihen, että oli niin kuuma, kun varjo oli siirtynyt pois mun päältä ja aurinko paahtoi naamaa. Se tapahtui niin monta kertaa, että olin tulla hulluksi.

Käveltiin lillehammerbeachille, se on kyllä aika onneton. Ei ole mitään hiekkarantaa, vaan se on täynnä kiviä. Syötiin jäätelöitä ja otettiin aurinkoa ja kuvia.

Tapasin Trulsin ja mentiin parkeniin istumaan ja katselemaan ihmisiä.Siellä paljon höperöitä kirjailijoita, jotka lateli yksin mietelmiä puskissa. Siellä oli myös muunmuassa Sofi Oksanen ja hauskoja pikkupoika, jotka myös piilotteli puskissa ja käveli kokoajan uudestaan ja uusestaan meidän ohi hymyillen tosi leveästi ja moikkaillen. Mentiin kotiin hakemaan lisää vaatetta, kun aurinko alkoi laskemaan. Truls haaveili trampoliinista.

Kun oltiin melkein kotona, naapurin pihassa nähtiin ne samat pikkupojat ja iso trampoliini. Tietenkin se tarkoitti, että jäätiin hyppimään sinne. Niitä pikkupoikia oli kolme, mutta yhtäkkiä olin neljän pikkupojan kanssa. Se oli niin hauskaa miten Truls muuttui hetkessä 21-vuotiaasta 12-vuotiaaksi. Se oli herttaista, vaikkei se kyllä yleensäkkään vaikuta 21-vuotiaalta.

Olin menossa myöhemmin Sverren luo, koska Santa ja Jana oli siellä, Mutta niillä kuulosti olevan niin tylsää, että menin sitten teelle Trulsin luokse ihmettelemään, miten kuu liikkuu silmissä. Sillä on huone isossa omakotitalossa junaradan vieressä, missä asuu tällähetkellä kolme muuta ihmistä.

Sitten vihdoinkin pääsin nukkumaan.

rullatuolimarssi ja neliapila

Kaupungissa oli rullatuolimarssi ja kävelykatu oli täynnä vanhuksia rollaattoreiden, kävelykeppien ja rullatuolien kanssa.

Jo tuli yhtäkkiä eilen Lillehammeriin, joten oiti tavata se tänään ennen töitä. Istuttiin parkenissa ja mun naama taas palo vähäsen. Oltiin myös Maihaugenissa. Siellä minne se hammaslääkäri on kerännyt kauheesti vanhoja taloja. Ne talot vaan on niin hienoja. Kun kävelee siellä, tutuu kun kävelisi jossain sadussa, tai olisi matkustanut aikakoneella kauas menneisyyteen. Siellä on ihan mahtava tunnelma sorsalampien ja vuohien keskellä.

Viimenen viikonloppu, kun voidaan juhlia yhdessä Santan kanssa, koska se lähtee kotiin kahden viikon päästä. Joten kun pääsin töistä mentiin Felixiin. Tapasin matkalla alas yhden miehen, joka myöskään ei tykkää kävellä alas, kun se on niin hidasta, joten juostiin yhdessä ja juteltiin. Se oli paljon hauskempaa, kuin yksin. Felixissä lyötiin Santan kanssa kättä päälle, että tänään pitää tehdä jotain semmosta, että ei ikinä unehdeta tätä päivää.

Felixin tupakkapaikalle tuli neljä muusikkopoikaa. Viulun, mandoliinin ja 2 kitaran kanssa. Ne soitti hirmu hyvin ja kaikki lauloi niiden mukana iloisia Kesäisiä lauluja. Kun Felix sulkeutui, ulkona oli tosi valoisaa ja lämmintä. Kaikki ketä oli viellä siihen aikaan jäi tanssimaan ja laulamaan pihalle niiden kanssa. Meidät häädettiin pois ja käveltiin kävelykatua iloisena äänekkäänä kulkueena. Se oli jotain todella erityistä. Kaikki toisilleen tuntemattomat ihmiset vaan yhtäkkiä tunsi voimakasta yhteenkuuluvuutta ja onnellisuutta kauniissa kesäyössä. Semmosta ei kuulema koskaan tapahdu täällä.

Santa oli jo sängyssä menossa untenmaille hyvää vauhtia. Mutta saatiin se houkuteltua uimaan viereiseen jokeen. Kello oli 05.30. Vesi tulee vuorilta ja kaikki pelottelee aina, että se on tosi kylmää, mutta se oli yllättävän lämmintä. Huvittavaa, koska Santa ei osaa oikeesti uida. Mun kyllä pitää mennä vielä uimaan hotellin kiellettyyn uimalataaseen, johonkin niistä kolmesta yhen tyhmän vedon takia.

Uimisen jälkeen ei enään pahemmin tehnyt mieli nukkua, joten pelattiin sulkapalloa, juotiin kahvia ja teetä ja istuttiin puussa. Alettin myös etsiä neliapiloita. Puhuttiin, että jos löydetään semmonen, tää päivä tulee olemaan niin täydellinen. Kyllähän me löydettiin, jopa kaksi. Päivä oli täydellinen ja onnea täynnä. Ei, en kyllä helpolla unohda tätä päivää.

Mitenniin oon valkonen?

Aamuauringonvalon väri on varmaan maailman kaunein väri.

p.s.koska mä pääsen nukkumaan?

parken

Carl herätti aamuseittemältä, kun se pääsi töistä, koska halus jonkun ulos myöhemmin päivällä, kun oli niin kaunis päivä. Herätin sen kaheltatoista, koska se nukkui pommiin. Mentiin parkeniin syömään jätskiä ja istumaan ja tavattiin paljon tuttuja. Täällä on tälläviikolla kirjallisuus festivaalit, jonka takia puiston lavalla kävi vuorotellen ihmisiä lausumassa runoja ja soittelemassa kaikenlaisia puhallinsoittimia. Yleisöä oli kauheesti.


Odotettiin Janaa töistä ja käveltiin Strandtorgenille, koska Carlin oli pakko saada mc flurry mäkkäristä. Oon eläny nyt 2 päivää lähes pelkällä jäätelöllä, kun en oo ehtiny ruoka-aikaan hotellille. Vähän niinku koko viimekesän.

Haha tää on hauskaa Santa toi tänään ekan kerran pojan kotiin. Se on nyt täällä. Sillä on maailman ilmekkäimmät kasvot. Jo on taas kaupungissa.

hyvä seura

Tuntuu tosi helpottavalta, kun meidän lopputyö edistyy. Väiteltiin koululla monta tuntia töitten jälkeen.

Oltiin kuuntelemassa vesiputousta ja katselemassa pilviä yhden Trulsin kanssa. Ihan mahtavaa tavata ihmisiä niinku se. Just semmosta seuraa mitä oon kaivannut täällä.

. . .

katottiin leffaa ja suunniteltiin menua Janan kanssa.